RTY:n tekemän selvityksen mukaan Suomessa toimii julkisessa terveydenhuollossa 175 ravitsemusterapeuttia, joista 69 perusterveydenhuollossa ja 106 erikoissairaanhoidossa. Lisäksi julkinen terveydenhuolto hankkii ostopalveluna noin 5 ravitsemusterapeutin työpanoksen. Yksityisellä puolella toimivista tilastot valitettavasti puuttuvat. Terveydenhuolto on Suomessa kokenut ja kokemassa murrosta, jossa palvelut yhä enemmän yksityistyvät. Mielestäni myös meidän ravitsemusterapeutteina on hyvä olla tässä muutoksessa hereillä ja monipuolistaa omia toimintatapojamme vastaamaan tilanteeseen. Julkisen ulkoistaessa terveydenhuoltopalvelunsa yksityiselle (kokonaan tai osittain) muuttuvat myös meidän toimintamahdollisuutemme. Oman kokemukseni mukaan isot yksityiset terveysalantoimijat eivät ole innokkaita palkkaamaan ravitsemusterapeutteja omille palkkalistoilleen, vaan suosivat mieluummin alihankintaa yrittäjiltä.
Yksityistyminen vie julkisen puolen ravitsemusterapeutin yhä kauemmas loppuasiakkaasta
Palveluiden yksityistyminen tapahtuu nopeatahtisesti myös muun muassa varhaiskasvatuksessa ja ikääntyneiden hoivassa. Puutteita ja haasteita palveluiden laadussa tuntuu riittävän – eikä vähiten ruokaan ja ravitsemukseen liittyen. Lasten päivähoidon yksityistyessä eivät kunnan panostukset laadukkaaseen ruokapalveluun ja varhaiskasvattajien ruokakasvatusosaamisen kehittämiseen tavoita enää kaikkia lapsia tasapuolisesti. Liian usein yksityisissä päiväkodeissa varhaiskasvatuksen ruokailusuositusten käytäntöön viemisessä ei ole mukana yhtään yliopistokoulutettua ravitsemusosaajaa.
Viime kuukausien uutisoinnit ovat tuoneet karusti esille ja koko kansan tietoisuuteen ravitsemushoitoon liittyvät puutteet ikääntyneiden hoivapalveluissa. Yksityisissä ikääntyneiden hoivapalveluissa on valtava ravitsemushoidon osaamisvaje. Meidän ammattikuntamme voi paikata tämän vajeen sekä ikääntyneiden hoivapalveluissa että yksityisissä päiväkodeissa ja tuoda osaamisensa sekä ruokalistojen, ruokakasvatuksen että ravitsemushoidon käytänteiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Meiltä tämä vaatii aktiivista asiamme esille tuomista, osaamisemme tuotteistamista ja yrittäjämäisiä toimintatapoja.
Palvelusetelijärjestelmä käyttöön myös ravitsemusterapiaan
Yhteistyönpaikkoja ja työvälineitä yhteistyöhön yrittäjinä toimiville ravitsemusterapeuteille löytyy myös julkisen perusterveydenhuollon kanssa. Sote-uudistuksen odottelu ja lopulta kariutuminen tuntui monin paikoin pysäyttävän keskustelut perusterveydenhuollon ravitsemusterapiaresurssien lisäämisestä. Vääjäämättä tulevinakin vuosina ollaan tilanteessa, jossa julkisen perusterveydenhuollon ravitsemusterapeutit eivät ehdi palvella kaikkia ravitsemusterapiaa tarvitsevia asiakkaita. Yksi ratkaisu tähän on palvelusetelijärjestelmä, joka on vuodesta 2009 asti mahdollistanut kunnille palveluseteleiden käyttöönoton kuntoutuspalveluissa. Kunnat ovat hyödyntäneet järjestelmää fysio-, psyko- ja toimintaterapiassa. Toistaiseksi yksikään kunta ei kuitenkaan hyödynnä palveluseteliä ravitsemusterapiassa, vaikka se mahdollistaisi jonojen purkamisen ja kunnan omien resurssien täydentämisen näppärästi omassa kunnassa toimivilla yksityisillä ammatinharjoittajilla.
Terveys- ja hoivapalvelualan muutokset ovat mahdollisuus myös meille monipuolistaa toimintatapojamme, tuotteistaa osaamistamme ja tuottaa uusia innovaatioita. Yhdessä voimme tuoda osaamisemme entistä vahvemmin esiin. Tarvetta kyllä riittää, kun vain saamme viestimme kuuluviin.
* Kaisan kirjoitus on julkaistu Ravitsemusasiantuntija -lehdessä (RTY) 2/2019
Comments