top of page
  • Roosa Kärki

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuvat!

Uudet Pohjoismaiset ravitsemussuositukset valmistuvat kesäkuussa 2023. Ensimmäiset Pohjoismaiden yhteiset ravitsemussuositukset on julkaistu 1980, minkä jälkeen päivitystyötä suosituksiin on tehty noin 8–10 vuoden välein. Taustalla on yhteinen tavoite ehkäistä kansansairauksia ja edistää kansan terveyttä ja ravitsemusta. Suosituksia on uudistamassa kaiken kaikkiaan lähes 400 ravitsemuksen asiantuntijaa.


Nykyisissä vuonna 2012 julkaistuissa suosituksissa keskeistä on ruokavalion kokonaisuuteen panostaminen, kestäviin ruokavalintoihin suuntaaminen sekä lihavuuden ja ylipainon vähentäminen. Lisäksi suositukset sisältävät energian ja ravintoaineiden saantisuositukset ja turvallisen saannin rajat tutkimustuloksiin pohjautuen. Uusissa Pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa keskitytään edellisten suositusten teemojen lisäksi entistä enemmän ruoan ympäristövaikutuksiin ja lisäksi energia- ja ravintoaineiden saantisuosituksia on tarkennettu vastaamaan uusinta tutkimustietoa. Ruoan ympäristövaikutusten taustalla on Agenda 2030 eli YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma, jonka tavoitteiden saavuttamiseen kaikki Pohjoismaat ovat sitoutuneet. Agendan tavoitteisiin kuuluu mm. nälän poistaminen, ravitsemuksen parantaminen ja maatalouden edistäminen, terveellisen elämän ja hyvinvoinnin takaaminen kaikenikäisille, kulutus- ja tuotantotapojen kestävyyden varmistaminen sekä merten luonnonvarojen säilyttäminen ja niiden kestävä käyttö.


Mikä muuttuu?


Kestävyys ruoantuotannossa

Noin kolmasosa kasvihuonekaasuista syntyy ruoantuotannon eri vaiheissa. Nykyinen ruoantuotanto lisäksi vähentääluonnon monimuotoisuutta, käyttää paljon maa- ja vesivaroja, aiheuttaa vesistöjen rehevöitymistä sekä kuormittaa maaperää kemikaaleilla. Kestävät ruokavalinnat olivat esillä jo vuoden 2012 Pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa ja Pohjoismaat ovat siten olleet edelläkävijöitä ruoan ympäristönäkökulmien huomioimisessa. Uusissa ravitsemussuosituksissa keskitytään kuitenkin entistä tarkemmin kestävän kehityksen eri ulottuvuuksiin, ekologisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin ulottuvuuksiin, ja niitä tarkastellaan myös globaalisti, silläesimerkiksi Suomen ruoantuotannon kasvihuonepäästöistä noin puolet syntyy ulkomailla tuontituotteiden suuren määrän vuoksi.


Uudistettujen suositusten tavoitteena on yhdistää terveellinen ruokavalio ympäristöystävälliseen ruokajärjestelmään. Eläinperäisten tuotteiden kasvihuonepäästöt sekä maan- ja vedenkäyttö ovat suurta ja siksi uusissa suosituksissa painotetaankin aikaisempaa enemmän siirtymistä kasvipainotteisempaan ruokavalioon. Se on pienemmän ympäristökuorman lisäksi myös terveydelle edullisempi kuin lihapainotteinen ruokavalio ja usein taloudellisesti edullisempi vaihtoehto. Lisäksi suosituksissa nostetaan esille esimerkiksi kalan kestävämpi kulutus ja ohjataan suosimaan ympäristövaikutuksiltaan pieniä elintarvikkeita, kuten käyttämään kotimaisia viljoja riisin sijaan ja valitsemaan luomutuotteita.



Suositukset ruokaryhmittäin

Aiempiin Pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin verraten uutena tulevissa suosituksissa on saantisuositukset ruokaryhmittäin, ei pelkästään ravintoaineittain ja kokonaisenergialle. Merkittävimpiä muutoksia on tehty kasvisten, hedelmien ja marjojen saantisuositukseen sekä punaisen lihan ja maidon saantisuosituksiin. Kokonaisuudessaan ruokaryhmiä on 15, joihin kuuluu edellä mainittujen lisäksi mm. peruna, juomat, viljat, palkokasvit sekä rasvat. Suositukset on laadittu painottaen sekä ruokaryhmien terveysvaikutuksia että ympäristökuormaa.


Kasvisten, hedelmien ja marjojen saantisuositusta nostetaan uusissa suosituksissa aikaisemmasta 500 grammasta 800 grammaan vuorokaudessa. Tutkimuksissa on todistettu tämän määrän ehkäisevän useiden syöpien, sydän- ja verisuonisairauksien sekä ennenaikaisen kuoleman riskiä. Kasvisten, hedelmien ja marjojen ympäristökuormitus on myös pieni etenkin luomutuotetuissa ja kotimaisissa vaihtoehdoissa.


Lihan päivittäistä saantisuositusta sen sijaan pudotetaan aikaisemmasta 500 grammasta 350 grammaan vuorokaudessa kypsänä lihana mitattuna. Saantisuosituksen taustalla on tutkimustulokset siitä, että suurempi punaisen lihan saanti lisää merkittävästi tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonisairauksien sekäpaksusuolensyövän riskiä. Punaisen lihan ympäristökuormitus on myös korkea. Suosituksissa painotetaan, ettäpunaisen lihan vähentämistä ruokavaliosta ei tulisi korvata siipikarjan lihalla vaan se tulisi korvata kasvikunnan tuotteilla. Siipikarjan lihalle ei ole asetettu saantisuositusta, mutta sen kulutusta ei suositella kasvatettavan nykyisestä.


Myös maitotuotteiden kulutusta suositellaan hieman pienennettäväksi. Nykyisissä suomalaisissa ravitsemussuosituksissa suositellaan 5–6 dl nestemäisiä maitotuotteita ja noin 2 siivua juustoa päivittäin, mutta nyt maitotuotteiden kokonaissaantisuositus lasketaan 250–500 g päivässä, jossa 10 g juustoa vastaa 100 g maitoa. Maitotuotteiden lisäksi voi vapaasti käyttää kasvipohjaisia vastaavia tuotteita, jotka on täydennetty maidon ravintoaineilla kuten kalsiumilla, jodilla ja B12-vitamiinilla.


Muista ruokaryhmistä voisi nostaa ainakin kofeiinin, jolle aikaisemmin ei ole asetettu saantisuositusta, paitsi lapsille, raskaana oleville ja imettäville. Uusissa suosituksissa suositellaan, että kofeiinia käytettäisiin päivittäin korkeintaan 400 mg, koska tätä suuremmalla käytöllä voi olla terveydelle haitallisia vaikutuksia. Suuri kahvin kulutus lisää myös kahvin viljelyyn liittyviä ympäristöongelmia.


Kokonaisuudessaan suosituksissa suositellaan noudattamaan kasvipainotteista ruokavaliota, jossa kasvisten, palkokasvien, hedelmien, täysjyväviljojen ja vastuullisesti pyydetyn kalan käyttö on suurta. Vähärasvaiset maitotuotteet kuuluvat osaksi ruokavaliota, mutta punaista ja prosessoitua lihaa, sokeroituja juomia ja herkkuja, suolaa sekä vähäkuituisia viljatuotteita tulisi käyttää mahdollisimman vähän. Alkoholia suositellaan uusissa suosituksissa vältettävän kokonaan, koska turvalliselle käyttösuositukselle ei tutkimusten perustella ole pystytty asettamaan rajaa.




Muutokset ravintoaineiden saantisuosituksissa

Tutkimustiedon nopean lisääntymisen vuoksi kaikkien ravintoaineiden saantisuositukset on tarkistettu uusiin Pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin. Suurin osa suosituksista säilyy ennallaan, mutta mm. natriumin saantisuositus muuttuu ja uutena mukaan tulevat koliini ja biotiini, joille aikaisemmin ei ole voitu puutteellisen tutkimustiedon vuoksi asettaa saantisuosituksia. Energiaravintoaineiden ja kokonaisenergian saantisuositukset säilyvät ennallaan.


Koliini eli B4-vitamiini on vitamiinien kaltainen yhdiste eli niin kutsuttu kvasivitamiini. Kaikki luonnon rasvat sisältävät koliinia lesitiininä ja sitä saadaan ravinnosta mm. kananmunan keltuaisesta, vehnän alkioista, maitotuotteista ja lihasta. Elimistö tuottaa koliinia myös itse maksassa, joten se ei ole välttämätön ravintoaine. Koliinia tarvitaan elimistössä solukalvojen fosfolipidien rakennekomponentteina, metyyliryhmien luovuttajana useissa elimistön reaktioissa sekä se on keskeinen hermovälittäjäaine, asetyylikoliini. Nykyisen tutkimustiedon puitteissa koliinille on voitu asettaa suositus riittävästä päivittäisestä saannista, 400 mg vuorokaudessa. Puutteellinen saanti voi tutkimusten mukaan aiheuttaa mm. rasvamaksaa ja olla siten haitallista terveydelle, mutta ihmisillä ei ole kuitenkaan toistaiseksi raportoitu koliinin puutosta.


Biotiini puolestaan on tärkeä elimistön aineenvaihduntareaktioihin osallistuva yhdiste ja se tunnetaan myös H-vitamiinina. Sitä saadaan esimerkiksi soijapavuista, maksasta, hiivalla kohotetuista leivistä sekä pähkinöistä ja myös suoliston bakteerit tuottavat sitä. Biotiini osallistuu elimistössä esimerkiksi rasvahappoaineenvaihduntaan ja aminohappoaineenvaihduntaan. Nykyisen tutkimustiedon perusteella saantisuositukseksi on asetettu 40 µg vuorokaudessa.


Natriumin saantisuositus putoaa aikaisemmasta 2 grammasta 1,5 grammaan vuorokaudessa, mikä vastaa noin 3,75 grammaa ruokasuolaa. Suomessa väestössä keskimäärin suolan saanti on kuitenkin liian suurta nykyiseenkin suositukseen nähden, joten nähtäväksi jää muuttuuko suositus myös kansallisiin ravitsemussuosituksiin vai säilyyköennallaan. Muutos vaatisi suuria liikkeitä niin suolan käyttötottumuksissa kuin myös elintarviketeollisuudelta tuotteiden suolapitoisuuksien vähentämiseksi ja ruokapalveluilta reseptiikan muuttamiseksi.



Mihin Pohjoismaisia ravitsemussuosituksia hyödynnetään?

Pohjoismaisten ravitsemussuositusten pohjalta Pohjois- ja Baltian maat uudistavat kukin omat kansalliset ravitsemussuosituksensa huomioiden omat kansalliset ravitsemukseen vaikuttavat erityispiirteet. Suomen viimeisimmät ravitsemussuositukset ovat vuodelta 2014. Lisäksi Pohjoismaisia ravitsemussuosituksia hyödynnetään osana ruoka- ja ravitsemuspolitiikkaa.


Pohjoismaiset ravitsemussuositukset pohjautuvat uusimpaan tutkimustietoon ja tarjoavat siten arvokasta tietoa myös ruokapalveluiden, koulutuksen, terveyspalveluiden ja elintarviketeollisuuden käyttöön sekä kehitykseen. Suomalaisten ravitsemussuositusten päivitystyö on alkanut alkuvuodesta 2023 ja niiden odotetaan valmistuvan vuoden 2024 aikana. Todennäköisesti ainakin tuttu ruokakolmio hieman muuttuu nykyisestä entistäkasvipainotteisempaan suuntaan ja suosituksissa tullaan näkemään konkreettisia vinkkejä ja ohjeita terveyttäedistävään ja kestävään ruokavalioon.



LÄHTEET

Erkkola M, Schwab U, Männistö S. Ruokavirasto. Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuvat. (www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/uutiset/vrnn-blogi/)

Freese R, Voutilainen E, Mutanen M. Kvasivitamiinit. Teoksessa Mutanen M, Niinikoski H, Schawab U, Uusitupa M (toim.) Ravitsemustiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2021.

Kestäväkehitys. Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda 2030. (https://kestavakehitys.fi/agenda-2030)

Nordic Nutriton recommendations 2023.



Kirjoittaja: Ravitsemustieteen opiskelija Roosa Kärki

Kommentarer


bottom of page