• Aija Jukkara

”Tarkkana kuin porkkana” – pitääkö vanha sanonta paikkansa?


Kuva: Pixabay

Kasviksia, marjoja ja hedelmiä kutsutaan superfoodeiksi, eikä ehkä syyttä. Viime vuosien aikana on tutkittu vilkkaasti voiko kasvikunnan tuotteiden sisältämillä yhdisteillä olla muiden hyödyllisten ominaisuuksien lisäksi myös muistisairauksia ehkäiseviä vaikutuksia. Tutkimus onkin tarpeellista, sillä maailman väestön ikääntymisen myötä muistisairauksien määrä kasvaa ja Maailman terveysjärjestö on arvioinut dementiaan sairastuvuuden saavuttavan epidemiologiset mittasuhteet seuraavan 30 vuoden kuluessa. Vuonna 2050 maailmassa arvioidaan olevan jopa 150 miljoonaa muistisairasta. Näiden sairauksien hoitoon ei ole vielä parantavaa lääkitystä ja olemassa olevilla lääkkeillä on paljon sivu- ja haittavaikutuksia. Lisäksi sairaudet aiheuttavat paitsi terveydenhuollon kuormitusta ja kustannuksia, myös inhimillistä kärsimystä potilaille itselleen sekä heidän läheisilleen ja omaisilleen. Ruokavalio on helposti muokattavissa, joten olisikin hyödyllistä löytää ravinnosta peräisin oleva yhdiste, jolla voitaisiin hidastaa tai jopa estää muistisairauksien kehittymistä.

Kuva: Pixabay

Mitä ovat ravinnon antioksidanttiset yhdisteet?

Ne ovat kasvien tuottamia yhdisteitä, joilla kasvit puolustautuvat tuholaisia ja epäedullisia ympäristötekijöitä vastaan. Niitä on noin 4000 alaluokkaa, joista tärkeimpiä ravinnossa esiintyviä yhdisteitä ovat polyfenolit. Niistä eniten tutkittuja ovat flavonoidit ja antosyaanit, joita löytyy mm. mustikoista, mustaherukoista ja muista tummista marjoista. Karotenoidien ryhmään kuuluvia karoteenejä ja lykopeeniä tutkitaan myös kiivaasti. Karoteenejä on paljon porkkanoissa ja muissa keltaisissa kasviksissa ja lykopeenin hyvä lähde on tomaatit. Näillä yhdisteillä on havaittu olevan mm. elimistön tulehdustilaa vaimentavia vaikutuksia.


Mitä tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet ravinnon antioksidanttisten yhdisteiden yhteyksistä muistisairauksiin?

Pitkäaikaisissa epidemiologisissa tutkimuksissa on havaittu vahvoja käänteisiä yhteyksiä elimistön karotenoidipitoisuuksien ja muistisairauksien ilmaantuvuuden välillä. Myös polyfenolisten yhdisteiden nauttimisen ja muistisairauksiin sairastumisen riskin välillä on havaittu tilastollisesti merkitsevä käänteinen yhteys. Käänteisellä yhteydellä tarkoitetaan sitä, että yhdisteiden saannin tai elimistössä mitattujen pitoisuuksien lisääntyessä sairauksien riski pienenee.


On tutkittu myös antioksidanttisten yhdisteiden lyhyen aikavälin vaikutuksia kognitiota mittaavissa testeissä suoriutumiseen ja havaittu, että polyfenolisia yhdisteitä nauttineiden varttuneiden koehenkilöiden suoriutuminen ns. muistitesteissä parani tilastollisesti merkitsevästi enemmän kuin kontrollihenkilöiden.

Tutkimustiedon pohjalta voitaneenkin todeta, että ravinnon antioksidanttisten yhdisteiden vaikutukset muistiin ja muistisairauksien ilmaantuvuuteen ovat pääosin myönteisiä, mutta tarvitaan vielä paljon lisää tutkimuksia, ennen kuin voidaan aukottomasti osoittaa yhdisteiden vaikutukset muistisairauksien puhkeamiseen. Mutta voisiko tutkimustieto siitä, että muistitesteissä suoriutuminen parani antioksidanttisia yhdisteitä sisältävien mehujen nauttimisen jälkeen kannustaa meitä itse kutakin lisäämään marjojen, hedelmien ja kasvisten käyttöä? Entä pitkän aikavälin käänteiset yhteydet muistisairauksien ilmaantuvuuden ja kasvisten käytön välillä? Voisiko vanha toteamus ”tarkkana kuin porkkana” siis pitää paikkansa myös tieteellisen tutkimusnäytön valossa?


Kirjoittaja: Aija Jukkara, Ravistamon harjoittelija, ravitsemustieteen kolmannen vuosikurssin opiskelija ja innokas kotikokkaaja. Etsin kandidaatin tutkielmassani kirjallisuuskatsauksen keinoin vastausta tutkimuskysymykseen: Ehkäisevätkö ravinnon antioksidantit neuroinflammaatiota ja neurodegeneratiivisia sairauksia?