top of page
  • Writer's pictureKati Laine

Tyypin 2 diabeteksen ravitsemushoito - hiilihydraatit

Diabeteksen yhteydessä käydään väistämättä keskustelua hiilihydraattien saannista ja sopivasta määrästä sekä lähteistä. Hiilihydraattien verensokeria nostava vaikutus saattaa helposti johtaa ajatteluun, jossa hiilihydraattien määrä pyritään rajoittamaan mahdollisimman pieneksi ja verensokeri täten pitämään mahdollisimman tasaisena. Tämä ei kuitenkaan pidemmällä aikavälillä ole järkevä vaihtoehto, sillä joidenkin ravintoaineiden (erityisesti kuidun) saanti vähenee tällöin väistämättä ja ruokavalion monipuolisuus kärsii.


Eri maiden diabeetikoiden ravitsemussuositukset ovat yhteneviä monin osin ja hiilihydraattien saanti voi suositusten mukaan vaihdella 40-60 % välillä kokonaisenergiansaannista vaikuttamatta juurikaan hoidon onnistumiseen. Huomattavasti hiilihydraattien määrää tärkeämpää onkin niiden laatu. Keskeistä on valita pääosin ruokia, joissa on matala glykeeminen indeksi eli käytännössä runsaskuituisia tuotteita. Näitä ovat esimerkiksi palkokasvit, täysjyväviljatuotteet, juurekset ja marjat. Myös ateriakokonaisuus vaikuttaa verensokerivasteeseen. Esimerkiksi perunalla on melko korkea glykeeminen indeksi, mutta yhdessä vaikkapa kalapalan ja porkkanaraasteen kanssa vaikutus ei olekaan niin suuri kuin perunalla paljaaltaan.


Kokonaisuus ratkaisee

Sokerin tai sokeripitoisten tuotteiden syömistä ei suositella diabeetikoille sen enempää tai vähempää kuin muillekaan. Erityisen haitallista sokeri on juomien eli esimerkiksi mehujen tai limpparien muodossa nautittuna, sillä energiansaanti kasvaa huomaamatta turhan suureksi. Karkkien ja suklaankin kanssa on hyvä olla tarkkana ja opetella hiilihydraattilaskennan perusteita, vaikka ateriainsuliini ei olisikaan käytössä. Silloin huomaa, miten hiilihydraatteja kertyy melko pienestäkin määrästä karkkia suuria määriä, toisin kuin vaikkapa ruisleivästä tai kaurapuurosta.


Erityisen tärkeää hiilihydraattien laskeminen on henkilöille, jotka käyttävät ateriainsuliinia. Jos ei ymmärrä paljonko ateriasta tulee hiilihydraatteja, on vaikeaa pistää sopivaa määrää insuliinia ja verensokerit heittelevät yllättävästi. Laskemalla oppii myös paremmin hahmottamaan, mistä lähteistä hiilihydraatteja ylipäätään tulee ja jakamaan ne tasaisesti eri aterioille. Opiskele hiilihydraattilaskennasta lisää esim. Diabetesliiton sivuilta.


Vähähiilihydraattiseen ruokavalioon on pidemmällä aikavälillä yhdistetty esimerkiksi kolesterolitasojen nousua. Se altistaa sydän- ja verisuonitaudeille, joiden riski on diabeetikolla kohonnut muutenkin. Lisäksi hyvin vähähiilihydraattinen ruokavalio lienee lähes väistämättä runsasproteiininen, mikä on ongelmallista huomioiden diabetekseen liittyvät munuaisongelmat. Olennaisinta kuitenkin on, minkälaisista lähteistä energiaa tulee. Vaihtamalla hiilihydraatit voihin tai punaiseen lihaan ei terveys varmastikaan kohene, sillä ne vaikuttavat epäedullisesti vaikkapa suolistomikrobistoon. Toisaalta, jos tapana on ollut syödä runsaasti sokerisia tuotteita ja vaihtaa ne vähähiilihydraattisiin kasviksiin, on muutos hyvin todennäköisesti terveydelle hyväksi.



Pientä verensokeritason nousua aterioiden jälkeen ei tarvitse pelätä, jos hiilihydraattien lähteet ovat kunnossa. Terveilläkin ihmisillä verensokeri on jonkin verran paastotilannetta korkeampi ruokailun jälkeen. Tapoja koota hyvä ja terveyttä tukeva ruokavalio on monia ja hiilihydraattipitoisuus voi vaihdella melko paljonkin vaikuttamatta terveyteen. Kasvisruokavalio sisältää lähes väistämättä hiilihydraatteja enemmän kuin sekaruokavalio, mutta myös se tukee diabeetikon terveyttä.


Tarkkoja määräsuhteita tärkeämpää onkin, että kaikki energiaravintoaineet tulevat pääsääntöisesti hyvistä lähteistä. Proteiinien olisi hyvä tulla kalasta, broilerista, vähärasvaisista maitotuotteista ja kasviproteiininlähteistä. Rasvassa on hyvä suosia kasviperäisiä rasvoja kuten rypsi- ja oliiviöljyä, pähkinöitä ja siemeniä sekä avokadoa. Hiilihydraatinlähteet taas ovat hyödyksi, kun ne ovat mahdollisimman täysjyväisiä ja kuitupitoisia. Tärkeää on myös ruokavalion kokonaisenergiamäärä. Kun tavoitteena on painonhallinta, kannattaa ensimmäisenä rajoittaa huonolaatuisia hiilihydraatteja ja siirtyä kasvisvoittoiseen ruokavalioon.


Tämä kirjoitus on ensimmäinen osa Tyypin 2 diabeteksen ravitsemushoito -kirjoitussarjaa, jossa käsittelemme diabeteksen hyvää ravitsemushoitoa eri näkökulmista.


Comments


bottom of page