Viisi myyttiä ravitsemusterapiasta

Millaisia mielikuvia sinulla on ravitsemusterapiasta? Monelle ravitsemusterapia on vieras asia, johon voi liittyä monenlaisia ennakkokäsityksiä. Ehkä olet saanut lähetteen, mutta mietit vielä, uskaltaisitko tulla – ja voisiko siitä oikeasti olla apua. Tässä blogissa haluan oikaista yleisiä harhaluuloja ja rohkaista sinua ottamaan askeleen kohti ravitsemusterapiaa. 

Myytti 1: Ravitsemusterapeutti antaa listan, mitä saa ja ei saa syödä 

Tämä on yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä. Moni ajattelee, että vastaanotolla luennoidaan ruokapyramidista ja lautasmallista, ja että omat lempiruoat kielletään. Todellisuudessa ravitsemusterapia perustuu yksilölliseen kohtaamiseen: lähdemme liikkeelle sinun arjestasi, toiveistasi ja jo toimivista asioista. 

Tavoitteena ei ole kieltää, vaan löytää joustava ja salliva suhde ruokaan. Toki joissain tilanteissa, kuten keliakiassa, tarvitaan tarkkoja ohjeita – mutta silloinkin ne räätälöidään sinun tarpeisiisi. 

Myytti 2: Jos jo tiedän, miten pitäisi syödä, ravitsemusterapiasta ei ole hyötyä 

“Tiedän kyllä, mitä pitäisi tehdä, mutta...” – tämä on ehkä yleisin lause, jonka kuulemme. Usein haaste ei ole tiedon puute, vaan arjen kuormitus, liian täysi kalenteri, tunteet, stressi, univaje tai liian suuret tavoitteet. Ravitsemusterapiassa pureudutaan juuri näihin esteisiin ja etsitään konkreettisia, arkeen sopivia ratkaisuja. 

Joskus apu löytyy siitä, että lasketaan rimaa ja tehdään hyvästä syömisestä helpompaa ja rennompaa. Suurin apu ei ole uusi tieto –vaan se että joku kuulee, näkee ja kulkee vierellä. 

Myytti 3: Ravitsemusterapia on vain laihduttajille 

Ravitsemusterapia ei ole vain painonhallintaa varten. Se voi auttaa monenlaisissa tilanteissa, kuten: 

• Vatsa- ja suolisto-oireet 

• Ruoka-aineallergiat ja keliakia 

• Ruokahaluttomuus 

• Nielemisvaikeudet 

• Sydän- ja verisuonisairaudet 

• Diabetes 

• Tunnesyöminen, väsymys, napostelu tai ruokarytmin haasteet 

• Ruoka- ja kehosuhteen haasteet 

Ravitsemusterapia sopii kaikille, jotka haluavat löytää toimivamman ja rennomman suhteen ruokaan tai parantaa terveyttään ruokavalion avulla. 

Myytti 4: Ravitsemusterapia = ruokapäiväkirja + tuomio 

Moni jännittää ruokapäiväkirjan pitämistä. Se voi herättää muistoja kontrollista tai arvioinnista. Ruokapäiväkirja ei suinkaan ole pakollinen – usein keskustelu riittää. Tarkastelemme yhdessä päivän rytmiä, nälän ja kylläisyyden tunteita, sekä arjen kuormitustekijöitä. 

Jos ruokapäiväkirjaa käytetään, se on ymmärtämisen, ei syyllistämisen väline. Tarkoitus on löytää vahvuuksia ja rakentaa niiden varaan. 

Myytti 5: Ravitsemusterapeutin luo voi tulla vasta, kun on motivoitunut 

“Pitäisi ensin vähän skarpata ennen kuin kehtaa tulla.” Tämä ajatus on yleinen – ja turha. Juuri silloin, kun tuntuu vaikealta ja olet jumissa, on oikea hetki hakea apua. Ravitsemusterapeutti ei tuomitse, vaan kulkee rinnallasi, auttaa löytämään voimavaroja ja rakentamaan motivaatiota lempeästi ja realistisesti. 

Asiakascase: Yhdessä löytyi suunta 

Eräs asiakkaani oli saanut työterveydestä lähetteen ravitsemusterapiaan painonhallinnan tueksi. Asiakas oli painonpudotuksen konkari ja hän tulikin vastaanotolle ensisanoinaan: tiedän kyllä mitä, minun kuuluisi tehdä, mutta en vain saa itseäni liikkeelle. Asiakas epäröi voisiko ravitsemusterapiasta olla apua hänen tilanteessaan.  

Hänen haasteenaan ei ollut tiedon puute, vaan epäselvyys siitä, mistä ihmeestä pitäisi aloittaa. Asiakas luetteli pitkän listan asioita, joita pitäisi muuttaa: ateriarytmi, kasvisten määrä, makeiden vähentäminen, liikunnan lisääminen, stressin vähentäminen... Kaikki tämä tuntui vuoren korkuiselta ja uuvuttavalta urakalta.  

Ravitsemusterapiassa pysähdyttiin hetkeksi. Kartoitimme nykytilannetta, voimavaroja ja vahvuuksia. Ruokavaliossa oli jo kohtia, jotka toimivat ja valitsimme alkuun kaksi pientä konkreettista muutoskohdetta, joita asiakas lähti tekemään. Asiakas huokaisi helpotuksesta, ettei kaikkea tarvitsisi muuttaa kerralla ja että suunniteltuihin muutoksiin hän uskoi pystyvänsä.  

Terapian edetessä työstimme myös niitä ajatusmalleja ja uskomuksia, jotka olivat aiemmin kaataneet hyviä yrityksiä: 

• että tulisi onnistua heti täydellisesti  

• pienet lipsahdukset tarkoittavat epäonnistumista 

• että ei vaan osaa tai pysty 

  
  

Asiakas oli tyytyväinen siihen, että hän sai ravitsemusterapiasta selkeyttä, suuntaa ja tukea tilanteeseen, ei tarvinnut pärjätä yksin valtavan tietomäärän kanssa. 

Ravitsemusterapia on pysähtymistä itsesi äärelle 

Ravitsemusterapia ei ole ylhäältä annettua tietoa, vaan yhteistä pohdintaa, aitoa kohtaamista ja käytännönläheisiä ratkaisuja. Jos olet joskus miettinyt, “kehtaanko tulla” – tiedä, että olet tervetullut juuri sellaisena kuin olet. Et tarvitse valmiita tavoitteita tai täydellistä motivaatiota. Riittää, että tulet. 

Haluatko varata ajan tai kysyä lisää? Ota rohkeasti yhteyttä: ravitsemusterapeutti@ravistamo.fi tai yhteydenottolomakkeella

Kirjoittaja: Minna Pajunen, laillistettu ravitsemusterapeutti, Ravistamo Oy