Hyönteisruoka on listattu yhdeksi vuoden 2018 kuumimmista ruokatrendeistä. Sen innoittamana ja muutenkin uutuuksia usein kokeilevana tartuin haasteeseen. Sirkat. Uhka vai mahdollisuus?
Miksi hyönteisruoka on nyt niin in? Hyönteisruoka sai Suomessa vasta syyskuussa 2017 luvan, että sitä voidaan markkinoida elintarvikeena. Hyönteiset/sirkat ovat erittäin ravinteikkaita. Niissä on jopa 70 % proteiinia, hyvä rasvahappokoostumus, runsaasti kalsiumia, rautaa ja B12-vitamiinia. Hyönteiset kuormittavat vähemmän ympäristöä ja niiden tarvitsema rehumäärä on huomattavan pieni. Lisäksi ne tarvitsevat vain murto-osan vedestä ja maa-alasta.
Hyönteisiä voidaan syödä kokonaisina esim. paistettuna tai friteerattuna sekä käyttää hyönteisjauhona.
Ensimmäisenä testiin lähti Fazerin Sirkkaleipä. Odotukset olivat korkealla ja ennakkoajatukset ristiriitaiset. Maistuuko sirkka leivässä? Ja jos maistuu, niin miltä se maistuu? Rusahtelevatko kokonaiset sirkat hampaissa? onko leipä kuivaa?
Leipä näyttää ulkoapäin perusartesaanileivältä ja on kokonsa puolesta yllättävän pieni. Joukkoon on laitettu pellavan-, auringonkukan-, ja seesaminsiemeniä, jotka näkyvät tuotteen ulkonäössä. Missä sirkat?? Sirkat on jauhettu hyvin ohueksi jauhoksi, joka on leivottu leipään. Eli sirkat eivät siis narsku hampaissa. Pettymys. Jos ostan sirkkaleipää, niin kai siinä pitäisi sirkka jotenkin maistua tai tuntua, pohdiskelen.
Ravintoarvollisesti Sirkkaleipä menee keskikastiin. Kuitua on 4,7g/100g, eli leipä ei ole runsaskuituinen, mutta sen voidaan sanoa olevan kuidun lähde. Suolaa sen sijaan on laitettu ihan runsaasti, 1,3g/100g eli 1,3% eli leipä on voimakassuolainen. Proteiinia leivässä on 11g/100g, joka on hiukan enemmän kuin ruisleivässä. Mutta, tarvitseeko leivässä olla proteiinia? Leipä ei ole ravitsemuksessa pääasiallinen proteiinin lähteemme. Allergisille huomiona, että hyönteiset voivat aiheuttaa ristiallergioita henkilöille, jotka ovat allergisia äyriäisille, nilviäisille ja/tai pölypunkeille.
Yhdessä Fazer Sirkkaleivässä on noin 70 kotisirkkaa jauhettuna, mikä vastaa noin 3 % leivän raaka-aineesta. Tähänkin vielä yksi miinus: Sirkat on kasvatettu Hollannissa. Tosin Fazerin sivuilla todetaan, että heti kun kotimaisia sirkkoja on riittävästi saatavilla, he siirtyvät suomalaisiin sirkkoihin.
Lopputulema: Ei vakuuttanut, mutta en tyrmää. Semi ok!
Toisena testissä Leaderin Zircca -proteiinipatukka. Tämän kohdalla ei ollut juurikaan odotuksia, sillä en muutenkaan pidä proteiinipatukoiden esanssisesta mausta. Tämän tuotteen sirkat tulevat Thaimaasta ja yhdessä patukassa on 15 kotisirkkaa. Proteiinia patukassa on 34%.
Ei vakuuta tämäkään, ei jatkoon!
Tänään näin kaupan hyllyssä myös kasvis-kotisirkkapihvejä, mutta ne jäivät vielä odottamaan seuraavaa kertaa. Jatkamme harjoituksia tämän ruokatrendin parissa!