• Katri Suhonen

Kahvin ja teen terveys- ja mielihyvävaikutukset

Suomalaiset ovat maailman kovimpia kahvin juojia, mutta kiinnostus teen juontia kohtaan on nousussa. Maailmanlaajuisesti teetä kulutetaan kahvia runsaammin ja teen juonnilla on historiassa pidemmät juuret, mutta teen terveysvaikutuksista tiedetään vielä valitettavan vähän. Kahvin terveysvaikutuksista kiinnostavat erityisesti sen mahdolliset vaikutukset muistiin ja diabeteksen ennaltaehkäisyyn.


Kahvi on kotoisin Afrikasta, josta se on kulkeutunut ympäri maailmaa suotuisille viljelymaille. Nykyisin kahvia viljellään lähes 70 maassa, suurimmat tuottajamaat ovat Brasilia, Vietnam ja Kolumbia. Suurin osa, noin 60 %, viljellystä kahvista on arabica-kahvilajiketta, loput on pääasiassa robustaa. Kolmas kahvilajike on liberica, mutta sitä kasvatetaan vain pieniä määriä. Kahvia valmistetaan kahvipensaan kahvimarjojen sisällä olevista siemenistä eli pavuista. Alkuun kahvia nautittiin syömällä kahvimarjoja sellaisenaan erityisesti sen piristävän vaikutuksen vuoksi. Kahvijuoma keksittiin 1200-luvulla, ja Eurooppaan kahvi rantautui Turkin kautta arviolta 1500-luvun lopulla. Suomessa kahvia alettiin juoda kuitenkin vasta 1700-luvun alkupuoliskolla, ja tiettävästi ensimmäinen suomalainen kahvila avattiin Turkuun vuonna 1773. Tuosta lähtien suomalaiset ovat olleet innokasta kahvinjuojakansaa. Toisen maailmansodan aikaan kahvista oli tosin valtava pula, jolloin jouduttiin juomaan kahvin korviketta.



Nykyään Suomessa juodaan kahvia enemmän kuin missään muualla maailmassa – henkeä kohden laskettuna keskimäärin lähes 10 kiloa vuosittain, kun maailman vuotuinen keskiarvo on noin 1,25 kiloa henkeä kohden. Kahvia juo päivittäin yli 80 % suomalaisesta aikuisväestöstä, ja keskimäärin tuota tummaa nektaria juodaan nelisen kuppia päivässä. Suomalaiset pitävät ennen kaikkea vaaleapaahtoisemmista kahveista, mutta viime vuosina tummapaahtoisten kahvien suosio on kasvanut. Myös erilaiset kahvijuomat, kuten espressopohjaiset ja kylmäuutetut kahvit, ovat nostaneet suosiotaan. Juotavan kahvin aromit syntyvät paahtimoilla, joissa kahvipavut paahdetaan. Paahdettaessa kahviin ei lisätä mitään vaan kahvin aromit syntyvät pavusta itsestään. Paahtimoita on Suomessakin useita. Suomalaisten paahtimoiden kahvit ovat pääasiassa sekoituksia useista eri kahvilaaduista, jolloin kahville saadaan sen omaleimainen haluttu makunsa.


Maailmalla teen juonti peittoaa kahvinjuontitilastot, sillä teen arvioidaan olevan veden jälkeen suosituin juoma. Teetä on juotu jo vuosituhansien ajan, siihen nähden kahvi on varsin uusi tulokas. Teen juuret ovat Aasiassa, mutta nykyään teepensasta kasvaa vuoristoalueilla lähes ympäri maailman. Suurimmat teen tuottajamaat ovat Kiina ja Intia, jotka tuottavat yhdessä yli puolet maailman teestä. Tilastojen valossa Suomea ei voi pitää varsinaisena teenjuojamaana, sillä täällä teetä kulutetaan vain muutamia satoja grammoja henkeä kohden vuosittain - tosin kiinnostus teen juontia kohtaan on viime vuosina kasvanut.


Lukuisia eri teevaihtoehtoja


Teelaatuja on lukuisia erilaisia. Yhteistä niille on se, että ne kaikki valmistetaan Camellia sinensis-teepensaan lehdistä, tosin eri teepensaslajikkeita on olemassa tuhansia. Perinteisin teelaatu on vihreä tee, mutta maailman nautituin tee on mustaa. Näiden lisäksi on olemassa valkoista, keltaista, oolong ja puerh-teetä. Eri teelaadut eroavat niiden valmistusprosessin mukaan, joista keskeisin on teelehtien hapettaminen. Musta tee on täysin hapetettua, mikä tekee teelehdistä mustia ja antaa niille voimakkaan maun. Valkoista, vihreää ja keltaista teetä ei hapeteta lainkaan tai vain vähän, ja oolong hapetetaan vain osittain. Puerh-teen valmistuksessa hyödynnetään mikrobiologista fermentointia, joka pyöristää ja voimistaa teen makua. Näitä erilaisia teelaatuja voi ostaa maustamattomina tai esimerkiksi hedelmillä, marjoilla tai kukilla maustettuina, niin irtoteenä, pussiteenä, teekukkina kuin teekakkuinakin.





Edellä mainittujen teelajien lisäksi kauppojen teevalikoimista löytyy muun muassa rooibosta, erilaisia yrttiteelajitelmia sekä matea. Näitä tuotteita kutsutaan usein haudukkeiksi, sillä ne eivät ole varsinaisia teelaatuja eli niitä ei valmisteta teepensaan lehdistä. Rooibos valmistetaan afrikkalaisesta kabinroibos-pensaasta ja mate Etelä-Amerikassa kasvavasta yerba mate-kasvista. Yrttiteetä puolestaan valmistetaan erilaisista kasviraaka-aineista, kuten yrteistä, marjoista, nupuista tai kasvien lehdistä.


Mitä tiedetään teen ja kahvin terveysvaikutuksista?


Ottaen huomioon kuinka pitkät perinteet teellä on ja kuinka paljon sitä maailmalla juodaan, on sen terveysvaikutuksia tutkittu verrattain vähän. Kahvin terveysvaikutuksia puolestaan on tutkittu paljon enemmän. Kumpikaan juomista ei sisällä energiaa, jollei sitä lisätä valmiiseen juomaan esimerkiksi sokerin, hunajan tai maidon muodossa. Siinä mielessä kahvia ja teetä voidaan pitää ihan hyvinä nesteen lähteinä. Kahvissa on jonkin verran kivennäisaineita, kuten kaliumia ja magnesiumia. Sekä kahvissa että teessä on polyfenolisia yhdisteitä ja kofeiinia. Yhdestä kahvikupillisesta saa kofeiinia keskimäärin 80–100 mg, mustassa teessä sitä on hieman vähemmän. Valmistustavasta riippuen muissa teeladuissa kofeiinia on mustaa teetä vähemmän. Rooibos ja yrttiteet ovat luontaisesti kofeiinittomia, mutta mate sisältää kofeiinia. Kofeiinilla on piristävä vaikutus. Kofeiiniin liittyvät terveysvaikutustutkimukset on tehty pääasiassa kahvilla, mikä voi hieman sekoittaa tutkimustulosten tulkintaa eikä siksi voida suoraan sanoa, voidaanko samoja terveyshyötyjä saavuttaa teen juomisella. Kofeiinin on joissakin tutkimuksissa osoitettu parantavan lähimuistia ja ehkäisevän jopa dementiaa. Dementialta suojaava vaikutus saadaan noin 3–5 päivittäisestä kahvikupillisesta. Tuota runsaampi kahvin juominen ei tuo lisäsuojaa. Säännöllinen kahvin juonti voi pienentää myös Parkinsonin taudin riskiä. Lisäksi kofeiini voi auttaa parantamaan fyysistä suorituskykyä niin kestävyysliikunnassa kuin korkeatehoisessa liikunnassa.



Väestötutkimusten mukaan kahvin juonti voi pienentää myös diabetekseen sairastumisen riskiä. Suojaava vaikutus ei liity kofeiiniin vaan muihin kahvin yhdisteisiin, sillä myös kofeiinittoman kahvin on huomattu suojaavan diabetekselta. Tarkkaa vaikutusmekanismia ei tiedetä, joten lisätutkimuksia aiheesta tarvitaan. Kahvin on osoitettu lisäksi olevan hyväksi maksalle ja suojaavan maksakirroosilta. Alkoholin aiheuttamilta maksavaurioilta kahvi ei kuitenkaan suojaa. Kahvin myönteiset vaikutukset niin diabetekseen kuin maksan terveyteen näyttäisivät tapahtuvan samojen vaikutusmekanismien kautta, kyse ei siis ole kofeiinista.


Kahvi sisältää jonkin verran rasvaliukoisia diterpeenialkoholiyhdisteitä, kuten kafesteolia. Kafesteoli voi suurentaa veren LDL-kolesterolin eli ns. huonon kolesterolin määrää. Kafesteoli jää keitettäessä suodatinpussiin, joten suodatinkahvissa sitä ei ole. Pannukahvissa sitä puolestaan jonkin verran on, joten runsas ja säännöllinen pannukahvin juominen voi ainakin teoriassa suurentaa veren LDL-pitoisuutta.

Tyypillisin kahvin haittavaikutus liittyy sen piristävään ja joillakin jopa unta häiritsevään vaikutukseen. Ihmiset reagoivat kofeiiniin eri tavoin; jotkut ovat sen vaikutuksille hyvin herkkiä. Jos kokee kahvin häiritsevän yöunta, kannattaa kahvin nauttiminen painottaa aamuun ja aamupäivään. Sama toki koskee muitakin kofeiinipitoisia juomia, kuten teetä sekä kola- ja energiajuomia. Runsas kofeiinipitoisten juomien nauttiminen voi aiheuttaa myös hermostuneisuutta ja sydämen tykyttelyä. Lapset ovat herkempiä kofeiinin vaikutuksille eikä kahvin juomista suositella alle 15-vuotiaille. Raskaana oleville suositellaan korkeintaan 200 mg kofeiinia päivässä, mikä vastaa noin paria kahvikupillista. Kahvin ja teen nauttiminen voi heikentää raudan imeytymistä, mikä on tärkeää huomioida, jos kärsii raudanpuuteanemiasta.


Tieteellisesti todistetuista teen terveysvaikutuksista ei ole yhtä selkeää näyttöä kuin kahvin osalta. Erityisesti vihreän teen on arveltu vaikuttavan positiivisesti sydänterveyteen teen sisältäminen antioksidanttien kautta. Myös syöpätautien ennaltaehkäisyn ja teen nauttimisen välistä yhteyttä on tutkittu jonkin verran, mutta tutkimusnäyttöä aiheesta ei ole vielä riittävästi johtopäätösten tekemiseksi. Kuten kahvin myös teen on arvioitu pienentävän muistisairauksien ja diabeteksen riskiä. Mutta kuten todettu, teen terveysvaikutuksista on harmillisen vähän luotettavaa tutkimusnäyttöä. Se kuitenkin tiedetään, että tee voi auttaa omalta osaltaan turvaamaan päivittäistä nesteen saantia, millä on positiivista vaikutusta muun muassa jaksamiseen ja vireystilaan.





Miksi kahvia ja teetä juodaan?


Kahvin ja teen juomiseen liittyy useita eri syitä. Usein niitä juodaan mielihyvävaikutusten ja aistikokemusten vuoksi – kahvi- tai teekupponen tuoksuu, maistuu ja tuntuu hyvältä sekä rentouttaa. Niiden nauttimiseen liittyy myös sosiaalinen näkökulma, erityisesti kahvikupposen äärellä on tapana vaihtaa kuulumisia sekä jakaa elämän iloja ja suruja. Kysyin muutamilta kuluttajilta syitä heidän kahvin tai teen juontiinsa ja mitä kahvi tai tee heille merkitsee. Vastauksista aistii, että kahvin ja teen juontiin liittyy useita eri ulottuvuuksia.


Terhi, 38-v.: ”Minulle kahvissa laatu korvaa määrän. Juon kahvia tyypillisesti vain pari kuppia päivässä, mutta panostan laadukkaisiin ja eettisesti tuotettuihin kahveihin. Aamukahvi on tärkeää päivän käynnistymisen kannalta, mutta myös kahvittelun lomassa vietetyt sosiaaliset hetket ovat arvokkaita. Olen nuorempana ollut teen juoja, mutta työskenneltyäni jonkin aikaa kahvilassa ryhdyin itsekin juomaan kahvia. Työn myötä myös arvostus hyvää kahvia kohtaan nousi. Kahvi on parhaimmillaan laadukkaista, vastajauhetuista pavuista keitettynä. Hyvästä kahvista saa hyvän olon niin keholle kuin mielelle. Arjessa suosin tummapaahtoista suodatinkahvia, erikoiskahvit kuuluvat erityistilanteisiin. Hyvien kahvien nauttimisesta on tullut minulle ja miehelleni myös yhteinen harrastus ja tapa ilahduttaa arkea. Teetä juon nykyään hyvin harvoin. ”


Sirpa, 57-v.: ”Koen olevani intohimoinen teeharrastaja. Olen kiinnostunut eri teelajeista ja kotoani löytyy useita eri vaihtoehtoja. Olen myös työpaikkamme ”teevastaava”. Ostan teet erikoisliikkeistä tai teehen erikoistuneista verkkokaupoista. Käyn mielelläni myös teetastingeissa tai teekattauksissa, jos niihin tarjoutuu mahdollisuus. Toivoisin kyllä, että Suomessa teenjuontikulttuuri ja arvostus hyvää teetä kohtaan nousisi samalle tasolle kahvin kanssa. Minulle teessä tärkeintä on sen mielihyvää tuottavat tekijät, kuten maku ja rentoutuminen. Rauhalliset viikonloppuaamut teetä juoden ovat luksusta! Juon tyypillisesti muutaman mukillisen päivittäin, pääasiassa mustaa tai vihreää teetä, mutta erilaisia makuja ja laatuja vaihdellen. Kahvia en juo lainkaan, en pidä sen mausta.”


Juha, 41-v.: ”Pidän itseäni ehdottomasti enemmän kahvin juojana, vaikkakin nykyään saatan juoda teetä esimerkiksi iltapalan yhteydessä. Juon kahvia tavasta ja tottumuksesta, mutta myös siksi, että pidän sen mausta. Kahvi myös piristää kesken työpäivän, en tosin koe kahvin häiritsevän yöuniani. Aamukahvi on tärkein, ilman sitä päivä ei oikein tahdo lähteä käyntiin, muutoin saattaisin pärjätä jopa ilman kahvia. Juon kahvia tyypillisesti muutaman kerran päivässä pari-kolme kupillista kerralla. Arjessa suosin keskipaahtoista suodatinkahvia, erityistilanteissa myös tummapaahtoisia. Retkellä pannukahvi tosin maistuu erityisen hyvältä, ja matkoilla saatan juoda erikoiskahveja. Join aiemmin kahvia paljon enemmän, mutta koin järkeväksi hieman vähentää sen käyttöä, vaikken mitään haittavaikutuksia kohdallani huomannutkaan.”


Joonas, 35-v.: ”Juon myös kahvia, mutta pidän itseäni enemmän teeihmisenä. Tavanomainen suodatinkahvi ei tahdo sopia vatsalleni, joten kahvin juonti rajoittuu nykyään pääasiassa silloin tällöin nautittaviin erikoiskahveihin. Teetä juon päivittäin muutamaan otteeseen, pääasiassa mustaa teetä, mutta joskus myös vihreää. Iltaisin saatan juoda rooibosta sen kofeiinittomuuden vuoksi, koen että kofeiini hieman häiritsee nukkumistani. Juon teetä ensisijaisesti hyvän maun takia, ja helppouden vuoksi suosin arjessa pussiteetä. Toivoisin, että teen juonnista tulisi yhtä lailla sosiaalinen tapahtuma kuin kahvittelusta.”


(Juttu on julkaistu alunperin AmmattikeittiöOsaaja -lehden numerossa 4/2021)