top of page

Ruokatrendit ja niiden huomioiminen osana ravitsemusohjausta sekä ruokapalveluiden toimintaa

Writer's picture: Katri SuhonenKatri Suhonen

Ruokatrendit tulevat ja menevät, mutta ne voivat vaikuttaa merkittävästi niin yksittäisen ihmisen elämään kuin laajemmalti elintarvike- ja ruoka-alan toimijoiden työkenttäänkin. Miten ruokatrendeihin tulisi suhtautua, jos kuitenkin halutaan huomioida ravitsemussuositukset osana ohjausta ja ruokapalvelujen toimintaa?


Ruoka on puhututtanut ihmisiä aina – siihen liittyy runsaasti tunteita ja toisinaan ruokavalio näyttäytyy osana ihmisten identiteettiä. Ruokailutottumukset ja ruokavaliot muuttuvat ajan myötä aivan kuten vaatemuoti ja musiikki-ilmiötkin. Ruokatrendeihin vaikuttavat runsaasti kulttuuriset tekijät, ja lisääntynyt matkailu ja kulttuurien sekoittuminen ovat muuttaneet paljon suomalaisten syömistottumuksia. Suomen ruokatrendit seuraavat pitkälti muiden (länsi)maiden trendejä – kun Hollywoodissa kohistiin joitakin vuosia sitten esimerkiksi gluteenittomasta ruokavaliosta, hiipivät nämä ilmiöt vähitellen myös meille tänne Pohjolaan.





Hiilihydraattien ja rasvojen käyttö (tai käyttämättömyys) ovat olleet jo useita vuosia enemmän ja vähemmän pinnalla. Parin viime vuoden aikana voimallisemmin ovat olleet esillä myös hyönteisten hyödyntäminen ruuanvalmistuksessa, ”lihankorvikkeet” eli erilaiset kasviproteiinit sekä kasvimaitojen käyttö lehmänmaidon sijaan. Varsinaisten ruoka-aineiden lisäksi merkittäviä ruokatrendejä tällä hetkellä tuntuvat olevan tiedostava syöminen eli ympäristöasioiden huomioiminen osana ruokataloutta sekä toisaalta elämyksellisyys ja ”ruokahifistely”. Ruoka ei ole monellekaan enää pelkästään vatsan täytettä vaan kenties rakas harrastus, tapa ilmaista itseään ja keino tuoda esille omaa identiteettiään ja arvojaan. Jollekin ruuassa voi olla tärkeää sen kasvattaminen ja valmistaminen alusta loppuun asti itse, toiselle tärkeänä asiana voi korostua ruuan visuaalinen näyttävyys. Nykypäivän ruokatrendeihin kuuluu usein myös ruokien valokuvaaminen ja ruokakuvien jakaminen sosiaalisessa mediassa.





Lempeää jämäkkyyttä ja kompromissikykyä ohjaukseen


Ruokatrendit vaikuttavat myös ravitsemusohjaukseen, sillä toisinaan trendi-ilmiöt voivat olla hieman ristiriidassa terveyttä edistävän ruokavalion kanssa. Kun joitakin vuosia sitten vähähiilihydraattinen ruokavalio, ”karppaaminen”, oli enemmän pinnalla, saattoi se joidenkin kohdalla tarkoittaa korostunutta kovien rasvojen ja punaisen käyttöä ja kaikkein viljojen karsimista pois ruokavaliosta. Vaikka vähähiilihydraattinen ruokavalio ei olekaan se, mihin ravitsemussuositukset kannustavat, ovat jotkut kokeneet sen omalle hyvinvoinnilleen sopivan hyvin. Tällöin on tärkeää muistaa, että vähähiilihydraattisen ruokavalion pystyy koostamaan hyvin monella tapaa. Punaisen lihan sijaan lautaselle voi valita kalaa, siipikarjaa tai palkokasveja. Voin, kookosrasvan ja kermojen tilalla kannattaa suosia kasviöljyjä. Jos margariini leivän päällä ei kerta kaikkiaan tunnu mahdolliselle vaihtoehdolle, voi panostaa pähkinöiden ja rasvaisen kalan käyttöön. Myös leipärasvan voi valmistaa itse voista ja öljystä – rasvan laadulta sen saa riittävän pehmeäksi, kun muistaa käyttää öljyä hieman enemmän kuin voita. Ja sen sijaan, että karsisi ruokavaliostaan pois kaikki viljatuotteet, voi pysähtyä pohtimaan, voisivatko esimerkiksi leseet kuulua ruokavalioon turvaamaan kuitujen saantia.


Hyvin tiukka ja äärimmäinen ruokavalio on kaikista haavoittuvaisin, tällöin riski jonkin asian ylikorostumiselle tai toisaalta puuttumiselle kasvaa. Kultainen keskitie tässäkin asiassa vie yleensä parhaaseen lopputulokseen. Yleensä hedelmällisintä onkin pohtia yhdessä asiakkaan kanssa, mitkä asiat ruokavaliossa ovat tärkeitä, minkä asioiden suhteen hän on kenties valmis tekemään kompromisseja ja minkä suhteen on ehdoton. Jokainenhan tekee loppupeleissä itse omat päätöksensä, ravitsemuksen ammattilaisen vastuulla on tukea ja ohjeistaa siihen, että ruokavalio pysyy mahdollisimman monipuolisena ja riittävänä. Lempeän jämäkkä ote ravitsemusohjauksessa on hyväksi, mutta ihmisille on toisaalta annettava tilaa elää oman näköistä elämää, vaikka ei itse aina allekirjoittaisikaan kaikkia hänen tapojaan. Toisen ajattelutavan ”lyttääminen” ei saa yleensä mitään hyvää aikaan, sen sijaan ”suuret korvat ja pieni suu” ravitsemusohjauksessa vie usein pisimmälle.


Ruokapalveluiden asiakkaita ovat usein suuret ihmisryhmät, jolloin esimerkiksi tietyin väliajoin tapahtuvat asiakastyytyväisyyskyselyt tai toiveiden esittämisen mahdollisuus voivat olla keinoja pysyä perillä siitä, mitä asiakkaat oikeasti haluavat. Toiveita kannattaa mahdollisuuksien rajoissa toteuttaa, mutta taustalla kannattaa pitää ajatus myös ruuan monipuolisuudesta ja terveellisyydestä, näin varsinkin silloin, jos toimitaan suurten väestöryhmien ravitsemuksen parissa.


Ruokatrendit eivät suinkaan aina ole ristiriidassa ravitsemussuositusten kanssa. Esimerkiksi nyt pinnalla olevat tiedostava syöminen ja vihreiden arvojen korostaminen kulkevat itse asiassa hyvinkin käsi kädessä suositusten mukaisen ruokavalion kanssa. Kasvisvoittoinen ja kotimaista kalaa sisältävä ruokavalio on sekä terveellinen että ekologinen vaihtoehto. Halutessaan voi suosia lisäksi lähituottajien tuotteita ja pyrkiä valitsemaan pakkaamattomia irtotuotteita, nämä kaikki tukevat ilmastoystävällisiä tavoitteita. On myös hyvä oivaltaa, että haasteena ei välttämättä ole se, mitä syö, vaan kuinka paljon syö. Annoskokojen pitäminen kohtuudessa (tai siis itselle sopivina) on sekä ilmastoteko että tukee painonhallintaa.






Tavoitteet ja arvot avuksi ruokatrendien maailmassa


Ruokapalvelualalla on hyvä pysyä perillä siitä, mistä maailmalla ravitsemuksen saralla puhutaan. Ruokalistasuunnittelussa voi pohtia, kuinka erilaiset trendit voisivat näkyä omilla listoilla, tai tarvitseeko niiden näkyä. Jokaisen ravintolan ei välttämättä tarvitse pystyä tarjoamaan hyönteisravintoa eikä kaiken ruuan tarvitse olla vegaanista, vaikka nämä asiat tällä hetkellä trendikkäitä ovatkin. Oman toiminnan selkiyttäminen sekä omien tavoitteiden ja arvojen näkyväksi tekeminen ovat varmasti yksi keino suhtautua ruokatrendeihin – millainen toimija me haluamme olla ja kelle palveluitamme ensisijaisesti tarjoamme? Haluammeko olla ruokatrendien aallonharjalla vai pitäydymmekö perinteisemmällä linjalla? Luultavaa kuitenkin on, että ekologisten arvojen huomioiminen toiminnassa ei ole ihan hetkeen menossa pois muodista eli näihin asioihin panostamiseen kannatta varmasti jatkossakin. Lisäksi on hyvä muistaa, että rento suhtautuminen ruokaan ja syömiseen on aina trendikästä – eli syömisen iloa kaikille!


Juttu julkaistu alun perin AmmattikeittiöOsaaja -lehdessä 3-2019.

Comments


bottom of page